Ammattiosastojen säännöt

1 § YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on ............................................................................... ja sen kotipaikka on ..................................................

Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä ammattiosastoksi ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:tä, ruotsiksi Finlands Livsmedelsarbetareförbund SEL rf liitoksi. Ammattiosaston nimen ovat oikeutettuja kirjoittamaan ammattiosaston puheenjohtaja ja sihteeri yhdessä. Ammattiosasto kuuluu jäsenenä Elintarviketyöläisten .......................................... Aluejärjestö ry:n.

2 § AMMATTIOSASTON TARKOITUS JA TOIMINTA

1. Ammattiosaston tarkoituksena on koota toiminta-alueella työskentelevät elintarvikealojen työntekijät Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n, ruotsiksi Finlands Livsmedelsarbetareförbund SEL rf:n jäsenyyteen, toimimaan siinä näiden ja liiton sääntöjen sekä ammattiosasto- ja edustajakokouspäätösten mukaisesti sosiaali- ja palkka-asioiden ja henkisten pyrkimysten toteuttamiseksi.

2. Tarkoituksensa saavuttamiseksi ammattiosasto:
a) avustaa ja tukee jäseniään näiden toimiessa työ- ja palkkaehtojensa parantamiseksi sekä voimassa olevien työlainsäädännön ja sosiaalisten lakien noudattamisen puolesta;
b) erilaisten avustusmuotojen avulla turvaa jäseniään niissä tilanteissa, joista näissä säännöissä määrätään huomioonottaen lainsäädännössä olevat määräykset ja rajoitukset;
c) tukee jäsentensä henkisten harrastusten kehittämistä ja aineellisen hyvinvoinnin lisäämistä.

3. Ammattiosasto on oikeutettu muodostamaan keskuudestaan ammattiosaston johtokunnan valvonnan alaisena toimivia rekisteröimättömiä työpaikkakohtaisia työhuonekuntia tai ammattiosaston työpaikkojen kattavia jaostoja, joiden säännöt ammattiosaston johtokunta hyväksyy ja valvoo, että ne eivät ole ristiriidassa ammattiosastojen ja liiton sääntöjen kanssa. Näitä työhuonekuntien ja jaostojen sääntöjä valmistetaan kaksi kappaletta, joista toinen säilytetään ammattiosaston arkistossa.

3 § JÄSENYYS

1. Jäseneksi ammattiosastoon voidaan hyväksyä jokainen toiminta-alueella työskentelevä elintarvikealojen työntekijä, joka hyväksyy liiton ja ammattiosaston tarkoituksen, ei ole henkilökohtaisten sitoumusten tai muiden syiden vuoksi estynyt noudattamasta liiton ja ammattiosaston sääntöjä ja päätöksiä eikä kuulu liiton tai ammattiosaston periaatteita vastustaviin järjestöihin. Elintarvikealojen oppilaitoksissa opiskelevat voivat liittyä opiskelupaikkakuntansa ammattiosaston opiskelijajäseneksi. Siirtyessään työhön elintarvikealalle, opiskelijajäsen saavuttaa täydet jäsenoikeudet.

2. Jäseneksi pyrkivän on ilmoittauduttava ammattiosaston johtokunnalle täyttämällä tarkoitusta varten laadittu jäsenmaksujen perintäsopimus. Kun jäsen on hyväksytty ammattiosastoon, hän saa jäsenkortin sekä liiton, aluejärjestön, ammattiosaston ja työttömyyskassan säännöt. Jäsenyys katsotaan alkavaksi siitä päivästä lukien, jolloin henkilö on allekirjoittanut jäsenmaksujen perintäsopimuksen ja josta lukien on maksanut ensimmäisen jäsenmaksun.

3. Henkilö, joka siirtyy ammattiosastoon jostakin liittohallituksen hyväksymästä koti- tai ulkomaisesta ammatillisesta järjestöstä, pääsee jäseneksi, jos hän siirtyessään esittää aikaisemman järjestönsä jäsenkirjan ja ellei hänellä ole enemmän kuin neljän ( 4) viikon jäsenmaksu maksamatta. Näin siirtynyt jäsen saa ne edut liitossa, joita hänen yhteenlaskettu yhtämittainen jäsenyytensä edellyttää.

4. Milloin ammattiosaston johtokunta tahtoo evätä jäseneksi pääsyn, on se velvollinen pyytämään siitä liittohallituksen lausunnon. Lausunnon saatuaan ammattiosaston johtokunta ratkaisee asian.

5. Jäsenmaksu maksetaan ennakkopidätyksen alaisesta palkkatulosta sekä työttömyyskassan maksamista veronalaisista etuuksista. Liiton sääntöjen mukaan palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvä jäsen säilyttää jäsenyytensä yrittäjäksi siirtymispäivästä lukien enintään kahdeksantoista (18) kuukauden ajan. Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvä jäsen on velvollinen suorittamaan liiton valtuuston vuosittain päättämän jäsenmaksun viimeksi saadun ennakkopidätyksen alaisen palkkatulon perusteella. Ammattiosaston jäsen, joka ei ole työnantajan jäsenmaksuperinnässä ja huolehtii itse jäsenmaksun suorittamisesta on velvollinen merkitsemään jäsenmaksujen tilillepanokorttiin bruttopalkan sekä miltä ajanjaksolta jäsenmaksusuoritus on maksettu. Osaston opiskelijajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.

6. Ammattiosastomaksua älköön ammattiosasto määrätkö jäsenensä maksettavaksi hankkimatta siihen sitä ennen liittohallituksen lupaa.

7. Kun liittohallitus huomaa tarpeelliseksi, on sillä oikeus asettaa ammattiosaston jäsenten suoritettavaksi enintään vakinaista jäsenmaksua vastaava ylimääräinen jäsenmaksu. Työtaistelun aikana työssä olevilta jäseniltä voidaan kuitenkin periä liittovaltuuston tai liittohallituksen määräämä suurempikin ylimääräinen jäsenmaksu. Ylimääräisen jäsenmaksun laiminlyönnistä ovat voimassa samat jäsenoikeutta rajoittavat seuraukset kuin vakinaistenkin jäsenmaksujen laiminlyönnistä.

8. Jäsenen muuttaessa pysyvästi toiselle paikkakunnalle on hänen säilyttääkseen jäsenoikeutensa liityttävä paikkakunnan ammattiosaston jäseneksi viimeistään kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, jolloin hän aloitti työnsä paikkakunnalla. Uuden ammattiosaston taloudenhoitajan on lähetettävä liittoon jäsenmaksujen perintäsopimus, mistä ilmenee jäsenen aikaisempi ammattiosasto.

9. Ammattiosaston jäsenen, joka siirtyy toiselle alalle on viimeistään vuoden kuluttua siirryttävä sen alan ammattijärjestöön, jonka alalla työskentelee. Yrittäjäksi ryhtyvä ammattiosaston jäsen voi olla 18 kuukauden ajan jäsenenä, jos yrittäjyys ei ole ristiriidassa ammattiosaston tarkoitus- ja toimintaperiaatteiden kanssa. Viimeistään tämän ajan kuluttua on jäsen velvollinen eroamaan yhdistyksestä.

10. Ulkomaille lähtiessään jäsen saa liitolta todistuksen jäsenmaksujen suorittamisesta. Todistus annetaan liiton toimistosta.

4 § AMMATTIOSASTON JOHTOKUNTA

1. Ammattiosaston asioita ja omaisuutta hoitaa sen hallituksena vuodeksi kerrallaan valittu johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) ja enintään kaksikymmentä (20) varsinaista ja yhtä monta varajäsentä. Nämä valitsevat keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarpeelliseksi katsomansa toimihenkilöt. Taloudenhoitaja voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta. Opiskelijajäsentä ei voida valita osaston johtokunnan varsinaiseksi eikä varajäseneksi.

2. Johtokunta kokoontuu, kun puheenjohtaja tai kaksi johtokunnan jäsentä sen katsoo tarpeelliseksi käsittelemään ammattiosaston toimialaan liittyviä asioita. Johtokunta on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet johtokunnan jäsenistä on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

3. Johtokunnan jäsen, joka ilman hyväksyttävää syytä on poissa kolmesta peräkkäisestä johtokunnan kokouksesta, katsotaan eronneeksi ja varajäsen kutsutaan hänen tilalleen.

4. Jos varsinainen johtokunnan jäsen eroaa, kutsutaan eniten ääniä saanut varajäsen tilalle.

5. Puheenjohtaja johtaa keskustelua ammattiosaston ja johtokunnan kokouksissa, valvoo sääntöjen ja ammattiosastojen päätösten sekä liittohallituksen antamien ohjeiden noudattamista sekä, että valitut toimihenkilöt täyttävät tehtävänsä. Puheenjohtajan estyneenä ollessa johtaa puhetta varapuheenjohtaja.

6. Sihteeri laatii pöytäkirjan kaikista ammattiosaston ja johtokunnan kokouksista. Johtokunta voi keskuudestaan valita kirjeenvaihtajan ja arkistonhoitajan.

7. Taloudenhoitaja pitää kirjaa ammattiosaston tuloista ja menoista, kantaa ja kuittaa kaikki saatavat ja maksut sekä lähettää liitolle erittelyn suoritetuista lakkoavustuksista. Tarkastaa, että työnantajat tilittävät työnantajaperinnän kautta liitolle kuuluvat jäsenmaksut, laatii ammattiosaston tilit tilintarkastajain tarkastettavaksi.

8. Johtokunnan tulee tarkoin hoitaa ammattiosaston omaisuutta ja säilyttää sen varat täysin luotettavasti ja ammattiosastolle edullisesti.

9. Johtokunnan jäsenet ovat yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta vastuunalaiset ammattiosaston omaisuuden hoidosta.

10. Johtokunnan jäsen, joka ilmoittaa pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä tehdystä päätöksestä, on päätökseen nähden vapautettu vastuusta.

11. Johtokunta voi tarpeen mukaan valita 3-5 hengen työvaliokunnan ja muita jaostoja.

5 § TILINPÄÄTÖS JA TILINTARKASTUS

1. Ammattiosaston tilit päätetään kalenterivuosittain. Kuluneen kalenterivuoden tilit tulee olla valmiina tilintarkastajille annettavaksi viimeistään ennen seuraavan helmikuun 15. päivää. Tilintarkastajain on luovutettava ne tarkastettuina ja lausuntonsa ohella viimeistään helmikuun loppuun mennessä.

2. Syyskokouksessa valittujen tilintarkastajien tulee vuosittain tarkastaa ammattiosaston tilit ja vuoden vaihteessa ammattiosaston koko omaisuus, laatia kirjallinen lausunto ammattiosaston taloudellisesta asemasta, jäsenhoidosta sekä vastuuvapauden myöntämisestä.

3. Osaston tilintarkastajat tai liittohallituksen valtuuttamat toimitsijat voivat milloin tahansa tarkastaa ammattiosaston tilit.

6 § KOKOUKSET

1. Ammattiosaston sääntömääräisiä kokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous. Muita kokouksia ammattiosasto pitää niin usein kuin johtokunta katsoo tarpeelliseksi, tai kun yksi viidesosa (1/5) ammattiosaston jäsenistä sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti vaatii johtokunnalta.

2. Ehdotuksia ammattiosastonsa kokouksen käsiteltäväksi voi jokainen jäsen esittää johtokunnalle tai osastonsa kokoukselle. Johtokunnan tulee valmistella esitykset omalla lausunnollaan ja tuoda ne käsiteltäväksi seuraavassa ammattiosaston kokouksessa. Jos ehdotus on kiireellinen voidaan se, mikäli asia ei ole sen luontoinen, josta lain mukaan on kokouskutsussa mainittava, ammattiosaston päätöksellä ottaa heti käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Kuitenkin tulisi tällainenkin asia, mikäli mahdollista, esittää ennen kokousta puheenjohtajalle. Opiskelijajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

3. Päätökset tehdään avoimella äänestyksellä ja yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi niistä asioista, joista säännöt erikoisesti määräävät. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja kannattaa. Siinä tapauksessa, että puheenjohtaja ei tahdo ratkaista asiaa, on toimitettava lippuäänestys, jolloin äänten tasan mennessä ratkaisee arpa.

4. Helmi-maaliskuun aikana pidettävässä kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: a) esitetään johtokunnan laatima toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta; b) esitetään johtokunnan laatima tilikertomus edelliseltä kalenterivuodelta; c) luetaan tilintarkastajien lausunto; d) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta; e)päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja taloudenhoitajalle; f) käsitellään muut esille tulevat asiat.

5. Loka-marraskuun aikana on pidettävä ammattiosaston syyskokous, jossa käsitellään seuraavat asiat: a) vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelmat seuraavalle toimintakaudelle; b) päätetään toimihenkilöiden kulukorvauksista / palkkioista; c) valitaan johtokunnan puheenjohtaja; d) valitaan johtokunnan varsinaiset ja varajäsenet; e) valitaan kaksi (2) varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa. f) valitaan edustajat aluejärjestön kokouksiin; g) valitaan edustajat eri järjestöihin; h) valitaan jäsenet opinto-, tiedotus-, huvi- ym. toimikuntiin; i) käsitellään muut esille tulevat asiat. Ammattiosaston syyskokouksessa valittu puheenjohtaja ja johtokunta astuvat tehtäväänsä seuraavan kalenterivuoden alusta. Uuden johtokunnan on pidettävä järjestäytymiskokouksensa viimeistään valintavuoden loppuun mennessä.

6. Kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä on jäsenillä, opiskelijajäseniä lukuunottamatta äänioikeus, mikäli jäljempänä työoloja koskeviin äänestyksiin nähden ei ole toisin määrätty. Kullakin äänioikeutetulla jäsenellä on yksi ääni.

7. Johtokunnan jäsenillä ei ole heitä itseään koskevissa asioissa äänestysoikeutta.

8. Ainoastaan kokouksessa saapuvilla olevat jäsenet, jotka voivat todistaa ammattiosaston sääntöihin perustuvan jäsenyytensä, ovat äänioikeutettuja.

9. Ammattiosaston kokous kutsutaan koolle seitsemän päivää ennen kokousta lehti-ilmoituksella tai kutsukirjeillä tahi kunkin jäsenen työpaikalla julkipannulla ilmoituksella. Ammattiosaston syyskokouksella on kuitenkin valta päättää onko kokouskutsu sen ohella jollakin muulla tavalla jäsenille ilmoitettava.

7 § AMMATTIOSASTOSTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

1. Jäsenellä on oikeus koska hyvänsä erota ammattiosastosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti ammattiosaston johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai tehdä (Yhd 13 §) eroilmoitus ammattiosaston kokouksessa, joka merkitään kokouksen pöytäkirjaan. Näin eronnut jäsen menettää kaikki oikeutensa ammattiosastossa. Samoin hän myös vapautuu velvollisuuksistaan, joihin hän liiton ammattiosastoon liittyessään oli sitoutunut, paitsi mitä tulee jo maksettavaksi erääntyneisiin maksuihin.

2. Jäsen, joka menee lakon, saarron tai sulun alaiseen työhön ilman lakkotoimikunnan erikseen myöntämää lupaa, menettää heti kaikki oikeutensa liittoon ja erotetaan ammattiosaston johtokunnan päätöksellä heti ammattiosaston jäsenyydestä.

3. Jäsen voidaan erottaa ammattiosastosta:
a) jäsenmaksujen laiminlyönnin vuoksi siten kuin 9 §:ssä on määrätty;
b) jos hän tahallisesti rikkoo ammattiosaston ja liiton sääntöjä tai edustajakokouksen päätöksiä, kieltäytyy noudattamasta ammattiosaston ja liittohallituksen antamia ohjeita, joiden voimassaolo perustuu sääntöihin ja voimassa oleviin lakeihin sekä edustajakokouksen päätöksiin tai muutoin toimii vastoin ammattiosaston ja liiton omaksumia periaatteita tai liiton toimintaa vahingoittavasti;
c) jos jäsen on petollisella tavalla nauttinut avustusta liitosta tai työttömyyskassasta;
d) jos hän on kavaltanut ammattiosaston hänen hoitoonsa uskomia varoja; e) on päässyt jäseneksi antamalla itsestään vääriä tai harhaanjohtavia tietoja;
f) jos hän on ryhtynyt työnjohtajaksi, jonka tehtävänä on johtaa työt sekä ottaa tai erottaa työntekijät.

4. Jäsentä, joka itse on eronnut johtokunnan päätöksellä ammattiosaston jäsenyydestä tämän pykälän 2. kohdan mukaisesti sekä jäsentä, joka muista kuin kohdassa 3 a) mainituista syistä on erotettu liiton ammattiosaston jäsenyydestä, ei ilman ammattiosaston kokouksen päätöstä voida ottaa uudelleen jäseneksi, ja tällöin on ammattiosaston ensin pyydettävä liittohallituksen lausunto asiassa. Jos samasta syystä aikaisemmin erotettu jäsen on huomaamatta päässyt jäsenyyteen, voi ammattiosaston kokous ilman muuta erottaa hänet.

5. Ehdotus jäsenen erottamiseksi liiton ammattiosastosta muiden kuin jäsenmaksujen laiminlyönnin johdosta on tehtävä kirjallisesti ammattiosaston johtokunnalle ja on ehdotuksessa tarkkaan mainittava ne syyt ja todisteet, joihin erottamisvaatimus perustuu. Ammattiosaston johtokunnan tulee tutkia erottamisvaatimus ja pyytää erotettavaksi esitetyltä jäseneltä selitys sekä hankkia asiasta liittohallituksen lausunto. Johtokunnan tulee alistaa päätös ammattiosaston kokouksen tarkistettavaksi. Ammattiosaston johtokunta on myös edellä mainituin perustein, kun siihen syytä ilmenee, oikeutettu omasta aloitteestaan tekemään ammattiosaston kokoukselle esityksen jonkun jäsenen erottamisesta ammattiosastosta, hankittuaan sitä ennen liittohallituksen lausunnon asiasta.

6. Liittohallituksen lausunto voi olla erottamisvaatimusta puoltava tai hylkäävä. Liittohallitus voi myös ehdottaa varoituksen antamista tai ehdottaa uuden tutkimuksen toimeenpantavaksi.

8 § JÄSENMAKSUISTA VAPAUTUMINEN

1. Jäsenmaksuista vapautuminen Ammattiosaston jäsen, joka sairauden, määräaikaisen eläkkeen, äitiys- tai siihen verrattavan loman, hoitovapaan, opiskelun tai asevelvollisuuden takia on vailla palkkatuloja tai joka saa työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa tai muuta vastaavaa tukea, on vapautettu jäsenmaksuista niin kauan kuin tämä este kestää. Jäsenen on jäsenmaksuvapautuksen saamiseksi tehtävä kirjallinen ilmoitus liiton jäsenrekisterille välittömästi perusteen ilmaannuttua. Myöhemmin kuin 26 viikon aikana tehtyjä ilmoituksia ei oteta huomioon, ellei ilmoituksen laiminlyöntiin ole ollut pätevää syytä. Muista syistä myönnettävistä jäsenmaksuvapautuksista päättää liittohallitus kussakin tapauksessa erikseen.

2. Vapaajäsenoikeus
Vapaajäsenoikeuden saa ammattiosaston jäsen, joka on ollut jonkin ammattiliiton jäsenenä yhtäjaksoisesti 15 vuotta ja niistä vähintään viisi (5) viimeistä vuotta Suomen Elintarviketyöläisten Liiton ammattiosaston jäsenenä, ja kun hän siirtyy pysyvälle eläkkeelle ja on vailla palkkatuloja. 15.3.1982 tai sen jälkeen ammattiosastoon liittynyt jäsen, joka siirtyy edellä mainituin perustein pysyvälle eläkkeelle, saa vapaajäsenoikeuden oltuaan näiden sääntöjen 3§:n 3. kohdassa mainitun ammatillisen järjestön jäsenenä vähintään 25 vuotta.

Ammattiosaston jäsenen hakemuksesta vapaajäsenoikeuden myöntää liittohallitus. Vapaajäseneksi hyväksytylle jäsenelle lähetetään liiton toimesta vapaajäsenkortti.

3. Opiskelijajäsenen etuudet
Opiskelijajäsen saa liiton jäsenlehden, liiton myöntämät ja sopimat jäsenedut. Opiskelun päättyessä, päättyy myös opiskelijajäsenyys. Opiskelijajäsenyyden aika lasketaan liiton ammattiosaston jäsenyysaikaan, mikäli opiskelijajäsen siirtyy työskentelemään liiton järjestäytymisalalle töihin ja liittyy ammattiosaston jäseneksi viimeistään kuukauden sisällä opiskelun päättymisestä.

9 § JÄSENMAKSURÄSTIT

Jos ammattiosaston jäsen on laiminlyönyt jäsenmaksunsa enemmän kuin 26 viikon ajalta, ammattiosaston johtokunta voi erottaa hänet ammattiosastosta ja hän menettää mahdollisuutensa kaikkien avustuksien saamiseen. Jos jäsen kuitenkin suorittaa rästissä olevat maksunsa viimeistään seuraavan neljänneksen tilityksen yhteydessä, saavuttaa hän heti entiset jäsenoikeutensa, mutta avustuksien saamisen mahdollisuuden vasta 13 viikon kuluttua siitä lukien, kun on rästinsä suorittanut.

10 § YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1. Jos jäsen huomaa kärsineensä vääryyttä ammattiosaston tai sen johtokunnan taholta, on hän oikeutettu tekemään siitä kirjallisen valituksen liittohallitukselle, joka käsittelee ja päättää asiasta. Valitus on tehtävä viimeistään 14 päivän kuluessa siitä, kun po. jäsen sai tiedon ammattiosaston tai sen johtokunnan tekemästä valitukseen aihetta antavasta päätöksestä.

2. Ammattiosaston ja liittohallituksen välisistä riitaisuuksista antaa liittovaltuusto lausuntonsa.

3. Niissä kohdin, joista näissä säännöissä ei ole määräyksiä, noudatetaan yleisiä ohjeita sekä liittovaltuuston ja liittohallituksen antamia ohjeita sekä yhdistyslain määräyksiä.

11 § SÄÄNTÖJEN MUUTOKSET JA AMMATTIOSASTON PURKAMINEN

1. Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä ammattiosaston syyskokouksessa. Tehdyille sääntöjen muutoksille on kuitenkin saatava liiton varsinaisen edustajakokouksen hyväksyminen. Ammattiosaston nimen ja kotipaikan muutos voidaan kuitenkin tehdä liittohallituksen suostumuksella.

2. Jos ehdotus ammattiosaston purkamisesta tehdään ammattiosaston johtokunnalle tahi ammattiosaston kokouksessa, on siitä heti annettava tieto liittohallitukselle sekä sen jälkeen asiaa käsiteltävä kahdessa seuraavassa ammattiosaston kokouksessa. Päätös ammattiosaston purkamisesta pannaan täytäntöön ainoastaan silloin kun vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa läsnäolevista ammattiosaston jäsenistä sitä kannattaa.

3. Jos edellisessä kohdassa sanotulla tavalla on päätetty ammattiosasto purkaa, luovutetaan ammattiosaston varat sille rekisteröidylle ammattiosastolle, mihinkä puretun ammattiosaston jäsenet siirtyvät. Toimintansa lopettaneen ammattiosaston tilikirjat ja pöytäkirjat liitteineen on toimitettava liiton keskustoimistoon arkistoitaviksi.

Ammattiosaston purkauduttua toimii selvitysmiehenä ammattiosaston johtokunta, joka on vastuussa ammattiosaston varojen hoidosta niin kauan kunnes ammattiosaston tilikirjat on luovutettu Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittohallitukselle ja se on hyväksynyt tilit.

4. Pesän selvittäjänä toimii ammattiosaston johtokunta.

Lue seuraavaksi! 3: Miten liityn liittoon?