Tontilla Tapahtuu

Monissa valtiotieteitä tai valtaa käsittelevissä yliopiston tenttikirjoissa puhutaan vallasta ja siitä, kuinka valta kautta historian on sokaissut käyttäjänsä. Yhteenvetona voitaisiin sanoa, että valta on paitsi oikeuksia, se asettaa käyttäjälleen myös velvoitteita. Valta on kuin puro, virta tai joki. Yhtä lailla se voi olla kuin koski, joka vie väistämättä kohti määränpäätään. Jos siis aikoo käyttää valtaa viisaasti, on tiedostettava vallankäytön vahvuudet ja sen asettamat heikot kohdat.

Miksi sitten niin kovin usein tuntuu siltä, että kun joku pääsee vallankahvaan ja huomaa, että hänen antamansa käskyt toteutuvat, valta häikäisee ja valta sokaisee? Tätähän on tapahtunut kautta historian.

On aivan oikein muistuttaa osastolla korvatulppien käytöstä, myssyjen käytöstä jne. – jatkuvasti ja toistuvasti. Mutta jos tuo sama komentomentaliteetti ulottuu kellokortin leimaamiseen tai leimaamisesta johtavaan irtisanomiseen, voidaan jo puhua mielivaltaisuuden kosketuksesta.

Kun kuulin, että Suomen suurinta viikkolehteä, Helsingin Sanomia, toimitetaan työttömyyspäivärahan turvin ja kun samaan aikaan Aatos Erkko on yksi Suomen rikkaimpia miehiä - hämmennyin. Erkko itse ei omien sanojensa mukaan ole tilanteeseen tyytyväinen, mutta hän ei kuulemma voi asialle mitään. Siis mille asialle? Siis sille asialle, että toimittajat ja graafikot ovat ns. samassa veneessä; jokainen kilpailee ja kilpailuttaa omaa osaamistaan, ammattitaitoaan ja ideoitaan joka päivä - aina uudelleen. Mikään ei siis enää ole pysyvää. Rakenteet murtuvat.

Lehdentekijöille tätä puolustellaan vuoden 2012 alussa voimaan tulevalla arvonlisäverolla. Mutta jännitteet toimitusten sisällä ovat todellisuudessa olleet vellovana jo pitemmän aikaa. Ja jokainen voi olla varma siitä, että aiemmin niin sulavasti käyttäytyneet toimittajat ja muut lehtien tekijät tekevät mitä tahansa, säilyttääkseen oman asemansa. Siis lähes mitä tahansa! Siinä siis toteutuu jälleen mielivaltaisuuden kosketus, joka tuo työnantajalle säästöä joka minuutti! Yhtä lailla Ohilkulkija hämmentyi kuullessaan, että suklaatehtaalla muutaman euron tuntipalkalla palkattu virolainen nuorimies kehaisee tehneensä kahden viikon aikana satoja ylityötunteja. Mutta eikö se ole jo laitonta? Eikö Viro juuri liittynyt Euroopan unioniin, joten heitähän koskee myös Euroopan unionin asettaman perustuslailliset säännöt? Niiden sääntöjen tunteminen on jokaisen Eu kansalaisen velvollisuus. Ja ne koskevat myös työnantajaa.

Toisin kuin 1990-luvun laman aikana, nyt on käynnissä todellinen rakennemurroksen aikakausi; The Real New Public Management – eli hallitusta rakennemuutoksesta olemme tulleet uuteen vaiheeseen, jossa hyvinvointi valtiossa ja hyvinvointi työpaikoilla on taakse jäänyttä elämää. Me sanomme irti toinen toisiamme siinä toivossa, että voisimme vakiinnuttaa omaa paikkaamme. Mutta on varmasti syytä muistaa, että vaikka saat hyvän työkaverisi tai parhaan työntekijäsi talosta ulos, todellisuudessa oma arvosi tuskin siitä pitkässä juoksussa kasvaa. Loppujen lopuksi ne ihmiset muistetaan, jotka ovat pohjimmiltaan oikeudenmukaisia ja rehtejä toisia kanssakulkijoita kohtaan.

Eikö oikeudenmukaisuus kuulukin niiden paljon puhuttujen arvojen Top10 kärkeen? Onko sitä tässä ajassa jotenkin vaikea sisäistää?

Ohikulkija on palsta, jossa tarkastellaan yhteiskunnallisia ilmiöitä – joko läheltä tai hyvin kaukaa. Joka tapauksessa sellaisia ilmiöitä, jotka ovat meille kaikille totta tämän päivän maailmassa. Ohikulkija itse ei näitä tapahtumia luo - ainoastaan kommentoi ja tuo esille tapahtunutta.



Ohikulkija –palstan kirjoittaja on vapaa kirjoittaja, joka työskentelee satunnaisesti eri tehtävissä Fazer Makeisten palveluksessa.

Palaa alkuun

Keskustelua ilmastonmuutoksesta ei ole voinut väistellä viimeisten vuosien aikana. Meistä jokaista on patistettu mukaan yhteiseen kampanjaan ilmastonlämpenemisen ehkäisemiseksi. Myös suuret teollisuuslaitokset osallistuvat tähän kampanjaan monin erilaisin tavoin. Fazerin Vaaralan tehtailla se näkyy varsinkin tuotannon puolella, jossa työntekijät taitavat kierrätyksen moitteettomasti. Siksi hieman hämmästystä herätti se, että kun Vaaralan makeisten pääkonttorissa tehtiin muuttoa, kierrätyksen jalo ajatus unohtui tyystin. Talon siivoojat ohimennen kulkiessaan mainitsivat, että heiltä toivotaan pääkonttorista lisätietoa esimerkiksi siitä, mitä tarkoittaa harmaan laatikon kyljessä lukeva energiajäte tai mitä tarkoittaa laatikon kyljessä lukeva kaatopaikkajäte. Ja mitä laatikkoon saa silloin laittaa?

Loppujen lopuksi jäteasemalle tuotiin pitkä rivi harmaita jätelaatikoita, joista löytyi sikin sokin niin kukkapurkkeja, tyhjiä mappikansioita, paperijätettä, vanhoja lehtileikkeitä, avaamattomia suklaarasioita kuin myös tyhjiä kuohuviinipullojakin. Päivän selvää oli kuitenkin se, ettei näitä voinut laittaa suoraan kaatopaikalle, eikä myöskään kaataa suoraan energiajätteeseen. Lajittelu oli tehtävä viimeistään jäteaseman pisteessä. Se toi työntekijälle runsaasti lisätyötä – kaiken muun kiireen keskelle.

Melko hämmentävältä tuntuu se, etteivät aikuiset suomalaiset tietäisi tai osaisi päätellä erilaisten logojen merkitystä jätelaatikoiden kyljissä. Jokainen kuitenkin omalla kotipihallaan käy viikoittain tyhjentämässä roskapussinsa tai ehkäpä jopa harrastaa ahkeraa kierrätystä, erotellen energiajätteen biojätteestä. Joten sen osalta ei pitäisi olla epäselvyyksiä.

Kysymys on pikemminkin ehkä asenteesta. Kierrättäminen koskettaa meistä jokaista – aivan samalla tavalla kuin uusi tupakkakäytäntö Fazerin tontilla. Se ei salli asemasta tai työpisteestä johtuvia poikkeuksia.

Tai jos kysymys ei sittenkään ole asenteista, vaan tiedon puutteesta. Pitäisikö meillä olla tehtaalla erillinen nimetty toimihenkilö, joka hoitaa kierrätyksestä tiedottamisen, opastamisen, organisoinnin ja valvoo ja toteuttaa eri osastoilla ja erilaisissa tilanteissa tapahtuvaa kierrättämistä? Vastaavanlaisia toimihenkilöitä löytyy mm. työturvallisuuden- ja ay-liikkeen piiristä.

Jo nyt talossa on ihmisiä, jotka omalta osaltaan tuotannon puolelta kiinnittävät napakasti huomiota hygieniaan ja kierrätykseen. Ja se on aivan oikein. Mutta miten toimitaan jatkossa muissa portaissa kuin tuotannon alueella? Pitäisikö tiedottamista, tietoa ja kokemusta kartoittaa entistä pontevammin. Kaikilla meillä, jotka työskentelemme saman Fazerin lipun alla tulisi koskea samat säännöt, samat oikeudet ja samat periaatteet. Meidän mottomme tulisi yksinkertaisesti olla: Mehän kaikki kierrätämme – ja se on meidän yhteinen asiamme!



Kirjoittaja on vapaa kirjoittaja, joka työskentelee satunnaisesti eri tehtävissä Fazer Makeisten palveluksessa.

Palaa alkuun

Maanantaina 28.9.2009 työnantaja ilmoitti lähettämö- ja ruokaleipäosastoilla suunnitelluista työsopimus- ja työvuoromuutoksista. Tiedottamisen sävy antoi ymmärtää, että asiat ovat jo päätettyjä ja tulevat toteutumaan. Näin toimiessaan työnantaja rikkoi yhteistoimintalain mukaisia velvoitteitaan neuvotella muutoksista henkilöstöedustajien kanssa.

Neuvotteluiden aloittamista on vaadittu heti asian julkistamisesta lähtien, mutta työnantajan kanta on ollut kielteinen. Työntekijöiden on annettu ymmärtää että suostumalla muutoksiin vapaaehtoisesti vältettäisiin yhteistoimintaneuvottelut. Tämä on täysin virheellinen tieto, sillä löytyi sitten vapaaehtoisia tai ei, niin asiat tulee käsitellä lain mukaisesti.

Kenenkään työntekijän ei tässä vaiheessa tarvitse suostua työnantajan esittämiin muutoksiin, ennen kuin neuvottelut henkilöstöedustajien kanssa on käyty.

Anne Wassholm
Pääluottamusmies SEL


Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334

6 luku

Yritystoiminnan muutoksista aiheutuvat henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt

33 §

Käsiteltävät asiat

Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä 32 §:n 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä johtuvat, työnantajan työnjohtovallan piiriin kuuluvat työntekijöiden asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden järjestelyissä ja työtilojen järjestelyissä sekä siirrot tehtävistä toisiin sekä säännöllisen työajan järjestelyt, näihin suunniteltavat muutokset ja aiottujen muutosten vaikutukset säännöllisen työajan alkamiseen ja päättymiseen samoin kuin lepo- ja ruokailutaukojen ajankohtiin, jollei työnantajaa sitovasta työehtosopimuksesta johdu muuta.

34 §

Yhteistoimintaneuvottelut

Ennen kuin työnantaja päättää tässä luvussa tarkoitetun asian, on suunnitellun, 33 §:ssä tarkoitetun muutoksen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi.

Jos suunniteltu muutos vaikuttaa vain yhden tai muutaman työntekijän asemaan, käydään yhteistoimintaneuvottelut kunkin työntekijän kanssa erikseen, jollei toisin sovita. Kullakin työntekijällä on kuitenkin oikeus vaatia, että häntä koskevasta asiasta on neuvoteltava myös hänen edustajansa ja työnantajan kesken.

Jos suunniteltu muutos koskee yhteen tai useampaan henkilöstöryhmään kuuluvia työntekijöitä yleisesti, yhteistoimintaneuvottelut käydään asianomaisten henkilöstöryhmien edustajien ja työnantajan kesken. Yhteistoimintaneuvottelut voidaan käydä myös muulla 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Palaa alkuun

Fazerilassa Leipomolla työnantajan harjoittama nykyinen henkilöstöpolitiikka oli ammattiosaston johtokunnan käsiteltävänä.

Työnantaja aikoo yksipuolisesti muuttaa työsopimuksia muuttamalla kolmivuorosopimukset kaksivuorosopimuksiksi. Yhteistoimintalain mukaan muutoksista pitää pyrkiä sopimaan neuvotteluteitse, mutta neuvottelut työnantaja on unohtanut. Samanaikaisesti on väläytelty vuokratyöntekijöiden käyttöä leipomossa. Kun Makeisten ja Leipomon toimialat yhdistetään, onko varauduttava samoihin huonoihin käytäntöihin myös Makeisissa. Emmehän niitä ole valmiita ottamaan vastaan ? Tähän asti meillä on vielä neuvoteltu, miten käy tulevaisuudessa?

Arja Launamo
Pääluottamusmies SEL
Fazer Makeiset, Vantaa

Palaa alkuun

Teksti ja kuva: Jenni Korkeaoja


Luottamusmiestä ei syrjitä

Fazer Leipomot otti tehtäviä pois luottamusmiehiltä

Osaston luottamusmies Ari Tuomisalo saa esimieheltään pyynnön saapua keskustelemaan. Todellisuudessa esimies ainoastaan ilmoittaa Tuomisalolle, ettei hän vastaisuudessa toimisi työnopastajana. Esimies ilmoittaa, ettei Tuomisalo voi samanaikasesti toimia luottamusmiehenä ja työnopastajana kahvileipä-konditoriaosastolla.
Fazer Leipomossa Vantaan Vaaralassa 29 vuotta leipurina toiminut Tuomisalo on äimistynyt, sillä työnopastajien kiireisin työurakka on juuri alkamassa. Seuraavalla viikolla leipomossa aloittavat kesätyöntekijät, jotka pitäisi perehdyttää talon tavoille. Hän ei näe vaikeuksia suoriutua luottamusmiehen ja työnopastajan tehtävistä samanaikaisesti.
Tuomisalo on aloittanut luottamusmiehenä tammikuussa 2009. Työnopastajana hän ehti toimia puolitoista vuotta, eikä työnantajalla ole ollut moitittavaa hänen työpanostuksestaan. Työnopastuskin on sujunut siten kuin pitääkin.
- olisin tahtonut edes tilaisuuden näyttää, että pystyn mainiosti hoitamaan nämä kaksi tehtävää yhtäaikaisesti myös kesätyöntekijöiden saapuessa taloon, Tuomisalo harmittelee.

Rangaistus luottamusmiehille?

Luottamusmies Siegbert Sussman on pöyristynyt röyhkeydestä, jolla ilmoitus tehtävän siirrosta annettiin.
- Tuomisalo on työskennellyt talossa melkein 30-vuotta ja on saanut työnopastajan tehtävän juuri siksi, että on erinomainen työntekijä. Nyt luottamusmiehen pestin vuoksi häneltä siirretään työnopastajan tehtävä pois.
- Asiasta ei edes neuvoteltu tai annettu Tuomisalon näyttää, että tehtäviä voi hoitaa rinnakkain. Ilmoitetaan vain yksipuolisesti asiasta, Sussman paheksuu.
Pääluottamusmies Anne Wassholm kertoo, että Tuomisalon lisäksi myös toinen osaston luottamusmies menetti työnopastajan tehtävänsä. Syyksi kummallekin ilmoitettiin luottamusmiehen tehtävän hoitaminen.
- Pitäisi olla aivan selvää, että luottamusmiehenä toimimisesta ei rangaista, Wassholm jyrähtää. -Työnantaja on suoraan ilmoittanut, että tehtävänsiirron on aiheuttanut luottamusmiestoimi.
Syy on kirjattu jopa erimielisyysmuistioon.

Työviihtyvyyttä oudoin keinoin

Kirjallisessa selvityksessään leipomopäällikkö Kalle Fazer ilmoittaa kauniisti, että ”tavoitteena on parantaa työviihtyvyyttä ja yhdessä tekemistä”. ”Yksi keino työviihtyvyyden lisäämiseksi on työn monipuolisuuden lisääminen”. ”Haluamme, että mahdollisimman moni voi osallistua erilaisiin tehtäviin”.
- Miten kummassa tämä työviihtyvyyden lisääminen alkoikin juuri luottamusmiesten tehtävänkuvien supistamisella, hämmästelee Wassholm.
Luottamusmiesten osastoilla jatkoivat tehtävissään edelleen samat työnopastajat, jotka olivat hoitaneet tehtävää aikaisemmin Tuomisalon ja toisen luottamusmiehen rinnalla. Tehtävien uudelleenjakoa tai työnkiertoa ei ole osastoilla tehty tai käynnistetty. lisäksi leipomossa on runsaasti työöntekijöitä, joilla on useampi tehtävä toimenkuvassaan.

Liitot käsittelemään asiaa

Asiaa pyrittiin käsittelemään ensiksi talon sisällä, mutta työnantaja ei ole suostunut palauttamaan osastojen luottamusmiehille työnopastajan tehtäviä.
Perusteluna työnantajalla on, että työnantajalla on oikeus nimetä työnopastajat, jotka saavat tehtävästä erillisen palkanlisän. Työnantaja katsoo, ettei sillä ole velvollisuutta korvata erilaisista lisistä kertyvää mahdollista ansion alenemista.
- Tuomisalo siirrettiin pois tehtävästä ja syyksi ilmoitettiin luottamusmiehenä toimiminen. Tämä on vastoin työehtosopimuksen 41 pykälää, jonka mukaan luottamusmiestä ei saa siirtää huonompipalkkaisiin töihin luottamustehtävän vuoksi, tiivistää pääluottamusmies Wassholm työntekijöiden näkemyksen.
- Luottamusmiehen valinnan suorittavat työntekijät eikä valituksi tullutta saa asettaa epäedullisempaan asemaan esimerkiksi työtehtäviä jaettaessa, Wassholm muistuttaa.
- Fazer Leipomoiden toimet kohdistettiin selkeästi luottamusmiehiä kohtaan, jolloin unohdettiin työntekijöiden oikeudet yhdenvertaiseen kohteluun jasyrjimättömyyteen. Toimenpiteet kohdistettiin selkeästi työntekijöihin, jotka osallistuvat ay-toimintaan, Wassholm jatkaa.
Asiaa ei saatu ratkaistua Fazer Leipomoiden sisällä, joten osapuolet ovat jättäneet asiasta erimielisyysmuistion ja se on siirtynyt neuvoteltavaksi liittojen välille.

Palaa alkuun

Konsernin johtoryhmä on tehnyt päätöksen Fazer Makeisten tehtaiden siirtymisestä savuttomiksi. Tavoitteena on, että Fazer Makeisten tehtaat ovat savuttomia työpaikkoja 1.8.2010 mennessä.

Tupakointia rajoittava lainsäädäntö on tiukentunut ja samoin yleinen suhtautuminen tupakointiin. Useissa yrityksissä mietitään tupakoinnin kieltämistä. Fazer Makeiset haluaa olla edelläkävijöiden joukossa ja edistää yleistä hyvinvointia. Lisäksi päätöksen taustalla ovat hygieniatekijät. .

Työhyvinvoinnin johtoryhmä on nimennyt projektia varten työryhmän, johon kuuluvat
• Ritva Sormunen (projektipäällikkö)
• Maria Kaarre (HR)
• Ella Komulainen (työterveysaseman edustaja)
• Kyösti Rissanen (Karkkila, työsuojeluvaltuutettu)
• Marja-Leena Reponen (Lappeenranta, tuotannon ts-valtuutettu )
• Jukka Tirkkonen (Lpr, toimihenkilöiden pääluottamusmies sekä toimihenkilöiden ts-valtuutettu)
• Satu Ikäheimo (viestintä)
• Pia Happo (Vaarala, toimihenkilöiden ts-valtuutettu) sekä
• Terhi Sirola (Vaarala, tuotanto)

Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran 14.9., jolloin sovitaan työskentelytavoista ja aikatauluista. Kokoukseen osallistuu myös viestintäpäällikkö Anita Koski Kraftilta, koska päätös koskettaa yhtälailla keksitehdasta.

Työhyvinvoinnin johtoryhmä toimii Jesper Åbergin johdolla projektin ohjausryhmänä ja tekee tarvittavat päätökset.

Savuton työpaikka tulee varmasti herättämään paljon keskustelua ja kysymyksiä, joihin työryhmä etsii ratkaisuehdotuksia ja vastauksia. Yritys tulee kannustamaan ja tukemaan tupakoinnin vähentämistä erilaisin toimenpitein.

Jesper Åberg
toimitusjohtaja
Ritva Sormunen
henkilöstöjohtaja

Palaa alkuun

Työnantaja lanseerasi ajatuksensa tupakoinnin lopettamisesta Fazer Leipomoilla ylevällä otsikolla ”Oikeus savuttomaan työaikaan”. Työntekijöiden mielestä tämä ”oikeus” oli jo jokaisella kun ei vain astunut sisälle tupakointitilaan. Tupakointi kun ei tietenkään ollut sallittua muualla leipomon tiloissa, joten koko idea oli alun perinkin perusteeton.

Työnantaja kokosi asiaa valmistelemaan Savuton työaika- nimisen työryhmän, johon kutsuttiin myös henkilöstön edustajia. SEL- edustajat kuitenkin vetäytyivät aika pian pois työryhmän työskentelystä, sillä kävi ilmi että kaikki päätökset asian suhteen oli oikeasti jo tehty ja työryhmälle ne tulivat lähinnä ilmoitusluontoisina. Aitoa keskustelua tupakoinnin lopettamisen vaihtoehdoista ei käyty, vaan työryhmälle tuotiin näennäisenä aiheena keskusteltavaksi lähinnä se, mitä ”kivaa” tupakoinnista vapautuviin taukohuoneisiin keksittäisiin. Sanomattakin on varmaan selvää että ideoista taisi toteutua ainoastaan seinien maalaus.

Tupakointikieltoa vahvistaakseen työnantaja otti käyttöön sanktiojärjestelmän varta vasten tupakointirikkomuksille. Ensimmäisenä annetaan vakava suullinen huomautus ja hoitoonohjaus työterveyshuoltoon, jonka toteutumista valvotaan. Seuraavaksi on suullinen varoitus, sitten kirjallinen varoitus ja toisesta kirjallisesta seuraa irtisanominen. Tämä noudattelee jo valitettavasti tutuksi tullutta sanktiolähtöistä johtamistapaa Fazer Leipomoilla. Tupakointirangaistuksissa on jo edetty kirjallisiin asti, mutta irtisanomisilta on vielä vältytty. Kenenkään ei toivoisi saavan sitä kyseenalaista kunniaa olla ensimmäinen varoittava esimerkki.

Myöskään työnantajan heppoiset perustelut että tupakoitsijoilla olisi ollut enemmän ja pidempiä taukoja kuin tupakoimattomilla, ei pidä paikkaansa. Työskentelemme tuotantolaitoksessa jossa tauot määräytyvät tuotannon, eivät kenenkään henkilökohtaisten tauonviettotapojen mukaan. Taukoja on edelleen saman verran ja yhtä pitkiä kuin ennen tupakoinnin lopettamista. Jos jotain poikkeamia ja eriarvoisuutta ilmenee, ne johtunevat työnjohdollisista puutteista.

Tupakointikielto päätöksenä tuli Fazer Leipomot Suomen johtoryhmältä. Kiellon toteutumisen valvonta sälytettiin kuitenkin useampaa esimiestasoa alemmas linjatyönjohdolle. Työnjohtajille jopa jaettiin ohjeita siitä kuinka ja missä kytätä työntekijöitä. Tämä on jälleen yksi esimerkki päätöksestä, joka oli varmasti helppo tehdä kun toteuttaminen jätetään muiden niskoille. Kun tämä ei ilmeisesti ollut riittävää (kun leipomolla kai pitäisi jossain välissä ehtiä leipääkin leipomaan), niin avuksi otettiin tontilla toimiva vartiointiliike. Vartijat on työnantajan toimesta ohjeistettu tekemään tarkastuksia tiettyihin paikkoihin kiinteistön alueella ja tupakointirikkomuksia havaitessaan kysymään henkilöiden nimet ja tarvittaessa valokuvaamaan heidät. Tämä toiminta on sinällään sallittua, mutta kyseenalaista onkin kuvien käyttö ja säilytys. Kuka kantaa vastuun tällaisesta kyseenalaisesta henkilötietorekisteristä?

Asia erikseen on sitten vielä siisteysongelmat ja turvallisuusriskit. Ennen kieltoa tupakointi oli täysin kontrolloitua ja siivouksesta huolehdittiin kun tupakointia varten oli osoitettu selkeästi sallitut tilat. Nyt tupakantumppeja siivotaan sieltä sun täältä, puhumattakaan esimerkiksi paloturvallisuudesta. Jo leipomolle saapuessa porttien ympäristössä on erittäin hyvää kuvaa hygieenisestä elintarvikealan yrityksestä antavat tumppiläjät, kun edes tehdasalueen sisäänkäynneille ei voida asettaa tuhkiksia. Nekin kun piti kiellon myötä toimittaa jonnekin piiloon varaston perukoille. Eli kokonaisuutena haitat ovat ehdottomasti olleet hyötyä suurempia. Jos tästä tilanteesta nyt koskaan mitään hyötyä on voitu osoittaa olleenkaan.

Ainakaan vuosittain tehtävän henkilöstökyselyn tuloksissa ei hyötyä näy. Päinvastoin työtyytyväisyys on vain heikentynyt vuosi vuodelta. Ja vaikka työnantaja ei sitä tunnu myöntävänkään, niin tupakointikiellolla oli ehdottoman suuri vaikutus ihan koko henkilöstölle. Asia ei nimittäin harmita ainoastaan tupakoitsijoita, vaan asialla nähdään laajempi merkitys. Kyse on periaatteesta, kuinka pitkälle työnantaja voi mennä kontrolloidessaan työntekijöiden henkilökohtaisia asioita. Sillä sehän on jokaisen oma asia millä terveyttään edistää tai heikentää, jos se ei haittaa työsuorituksia. Ja tupakointi ei sitä varmasti tehnyt. Totaalikielloissa nähdään uhkakuvia siitä, mitä työnantaja seuraavaksi keksii. Ovatko vuorossa ylipainoiset vai mikä muu asia koetaan jatkossa imagollisesti tärkeäksi muuttaa?

Koska yrityksen imagostahan tässä loppujen lopuksi on kysymys. Mitään muuta järjellistä selitystä tupakointikiellolle ei voi olla eikä ole myöskään esitetty. Valitettavaa vain että tällaisella imagollisella profiloitumisella savuttomaksi työpaikaksi ei tainnut olla pätkän vertaa merkitystä yrityksen taloudellisessa menestyksessä. Vai voiko joku vakavissaan väittää että kaupan keskusliikkeet ovat jotenkin noteeranneet ”savuttomasti” tuotetun leivän kilpailijoita paremmaksi? Tai kuluttaja kaupan leipähyllyllä pohtiessaan päivän leipäostostaan jotenkin päätyisi Fazerin tuotteisiin sen takia kun ”Fasun leipurit ei polta tupakkaa töissä”?!

Mediassakin tupakoimattomaan aikaan siirtyminen noteerattiin aika vaisusti, joten turha yrittää selittää työntekijöille että tästä koko prosessista olisi ollut iloa kenellekään. Ellei sitten lasketa työnantajan alati lisääntyviä haluja lisätä määräysvaltaansa ja ottaa kaikki irti työntekijöistään. Ja laskun maksavat työntekijät. Tuottavuus ja hyvinvointi eivät kulje käsi kädessä Fazer Leipomoilla, kun käsi tarjoaa vain keppiä ja joku muu syö porkkanat.

Anne Wassholm
SEL pääluottamusmies
Fazer Leipomot, Vantaa

Palaa alkuun

Olet varmaankin kuullut suunnitelmista saada työpaikastamme savuton. Jos itse tupakoit, olet jo vuosien saatossa havainnut taukotiloissa tapahtuneet muutokset.

Erään kesäseisokin aikana tupakkakoppeja poistettiin vedoten (jälkikäteen?) niiden heikkoon ilmastointiin, ts. mahdollisiin tuotantotiloihin kulkeutuviin savuhaittoihin. Jäljelle jätettyjen koppien ilmastoinnit toki parannettiin ja muistettiinpa korjata koppien ovetkin tiiviimmiksi. Eikä sovi unohtaa sitäkään, että osasta kopeista poistettiin myös pöydät ja tuolit...Oli siinä ihmeteltävää lomalta palaaville!

Näillä keinoin saatiin koppien käyttöaste kohdilleen, sillä esim. Pakkaamon koppi on tätä nykyä oman porukan lisäksi mm. Rivitysrobottilinjan, Labran, ABB:n, FCT:n sekä jopa Kraftin Kesäkassilaisten käytössä! Syksyisin onkin havaittu, että seisomabaarityyli sopii tähän tilaan vallan mainiosti...

Duunari on sopeutuvainen. Aikansa marmatettuaan hän hyväksyi, ettei enää voinut nauttia kahvitauostaan istuen ja seisoma/juoksematyönsä väsyttämiä jalkojaan hetken lepuuttaen, kuten naapurin savuttoman kopin väki. Mutta...tämäkään ihmisten eriarvoinen kohtelu ei siis johdolle riitä, vaan nyt aiotaan kiusata oikein kunnolla ja poistaa kokonaan mokomat paheen pesät.

Tällä kertaa vedotaan konserniin. Kyllä, kyllä. Leipomo on savuton. Eikait Makeisetkaan voi antaa hermosavujen mahdollisuutta kesken kiireisen työpäivän? Eikös se olekin niin, että työnantajalla on valta päättää mitä duunari tekee lakisääteisellä tauollaan, joka siis on kaikille sama? Voihan myöskin olla, että työnantaja on huolestunut työntekijöidensä terveydestä – eläkeiän jatkuva nostaminen saattaa aiheuttaa sen, että joku ketku duunari ehtii kupsahtaa keuhkosyöpään ennen kuin hänestä on kaikki otettu irti...

Asiaan: Leipomon savuttomuudesta on kuulunut hurjia(kin) juttuja. Parhaimmillaan duunarit vahtivat ja ilmiantavat toisiaan luvattomista tekosista, varoituksia jaellaan... On varmaankin enää ajan kysymys milloin joku onneton saa toimia varoittavana esimerkkinä ja siirtyä lopullisesti portin toiselle puolelle. Siellähän kuulema riittää tulijoita, joten ei hätää...

Tupakoimattomuuden pakkosyöttö on lisäksi aiheuttanut naapurissa vakavia vaaratilanteita. Se, että nikotiinin tuskaiset tiuskivat toisilleen on liene asioista pienin. Myöskin keskittymiskyvyn heikkeneminen kasvavine työtapaturmariskeineen taitaa olla hyväksyttävää. Luvaton tupruttelu saattaa kuitenkin tapahtua tiloissa, missä säilytetään räjähdysherkkiä aineita. Tällöin puhutaan aikuisten oikeasti ison onnettomuuden riskistä. Pysähdyppä hetkeksi ja mieti mitä hätäisesti tumpattu rööki voisi saada aikaan oikeaan paikkaan kytemään jäädessään...

Kaikesta huolimatta toivoisin johdon edustajien neuvottelevan henkilöstön edustajien kanssa savuttomasta talosta. Uskon, että on houkutteleva ajatus päästä heiluttamaan ”meidän tehdas on savuton”-plakaattia markkinointitapahtumiin, mutta se hinta mikä siitä maksetaan saattaa olla liian kova.

Huom! Tämä kirjoitus ei välttämättä ole Ammattiosaston tai minkään muunkaan tahon virallinen kanta asiaan, vaan edustaa allekirjoittaneen omaa näkemystä.

Mietittäisiinkö tätä yhdessä, kaikki savuttomat ja savuavat??

Yst. terv.

Leena Somermeri
Osastoluottamusmies
Pakkaamo, Valva

Palaa alkuun

LU Suomi ilmoitti tammikuussa 2008 aloittavansa yt-neuvottelut, joiden tarkoituksena oli irtisanoa 25 työntekijää tuotannosta. LU Suomi työllistää kaikkiaan yli 200 henkeä, joista tuotannossa työskentelee 130 henkeä.

Yt-neuvottelut päättyivät riitaisina, kun yhteiseen neuvottelutulokseen ei päästy. Työntekijöiden tavoitteena oli välttää kaikki pakkoirtisanomiset, mutta neuvottelujen jälkeen työnantaja ilmoitti irtisanovansa 18 työntekijää.

Neuvottelujen loppuvaiheessa työnantaja lisäsi esitykseensä muun muassa talvilomaviikon siirron. LU:lla on perinteisesti vietetty talvilomaa viikolla 8, mutta työnantaja on siirtämässä talvilomaviikkoa syksyyn lomakauden ulkopuolelle.

- Neuvotteluja ei käyty yt-lain hengen mukaisesti eikä työntekijöiden esittämiä vaihtoehtoja otettu niissä huomioon, toteaa LU:n pääluottamusmies Leena Virtanen.

Työntekijät esittivät vaihtoehdoksi irtisanomisille kiertävää lomautusmallia, jolla olisi pystytty välttämään irtisanomiset. Työnantajapuolen kaikissa esityksissä pysyivät irtisanomiset mukana.

- Työnantajan päätös irtisanoa 18 työntekijää herätti työntekijöissä raivoa, kertoo Virtanen.

– Irtisanottavista päätettäessä ei ole huomioitu irtisanottavien ammattitaitoa eikä taloudellisia tai sosiaalisia näkökohtia. Jopa työsuhteen kesto oli osalla irtisanottavista ilmoitettu väärin, hän jatkaa.

Keskiviikkona 5.3. pidetyssä työhuonekunnan kokouksessa työntekijät päättivät kaksipäiväisestä mielenilmauksesta. Työntekijät ovat pois tehtävistään 2 päivää. Heidän vaatimuksinaan ovat irtisanomisten peruuttaminen ja lomaviikkojen palauttaminen entisille paikoilleen.

Palaa alkuun

LU Suomi kertoo vuoden 2007 olleen neljäs peräkkäinen vuosi, jolloin yhtiön keksimyynti pieneni. Yhtiö aloittaa yt-neuvottelut, joiden tarkoituksena on toimitusjohtaja Jukka Långin mukaan 25 henkilön irtisanominen. LU Suomi työllistää hieman yli 200 henkeä, joista tuotannossa työskentelee 130 henkeä. Yt-neuvottelut koskevat yhtiön ilmoituksen mukaan vain tuotantoa.

LU Suomen pääluottamusmies Leena Virtasen mukaan yhtiön ilmoittama irtisanomistarve on ylimitoitettu.

– LU Suomi tuottaa edelleen voittoa, joten perusteita ilmoitetulle irtisanomismäärälle ei ole.

Pääluottamusmies Leena Virtanen kertoo, että työntekijöiden tavoitteena alkavissa yt-neuvotteluissa on pakkoirtisanomisten välttäminen.

– Nyt on tarkoitus tehdä työntekijäpuolen omat laskelmat ja esitykset siitä miten neuvotteluista selvitään mahdollisimman vähin vahingoin.

LU Suomi on joutunut kamppailemaan säilyttääkseen markkinaosuutensa kotimaan keksimarkkinoilla. Vuoden 2007 joulukuussa vahvistui omistajayrityksen Danonen keksien myynti kansainväliselle elintarvikejätti Kraft Foodsille.

Suoranaisesti nyt käynnistetyt yt-neuvottelut eivät vielä ole seurausta LU Suomen omistajavaihdoksesta. Neuvotteluissa saattaa kuitenkin olla myös valmistautumista kaupan seurannaisvaikutuksiin Suomessa. Kraft on suora kilpailija Cloetta Fazerille, jonka tuotteita LU Suomi on valmistanut. Cloetta Fazer on jo ilmoittanut siirtävänsä vuoden 2009 alusta Kismetin valmistuksen LU:lta omalle tehtaalleen Ruotsiin. Kismet on suurin LU:n Cloetta Fazerille tekemistä alihankintatuotteista.

Palaa alkuun